keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Koulutusmemo

Mikkelin maakuntakirjaston virkailijapäivän aiheena oli 26.3.2014 "Esille, näytille, tarjolla: kiinnostavan aineistoesittelynrakennuspalikat". Kouluttajana oli Susanne Nyholm, joka opettaa visuaalista myyntityötä Point Collegessa Porvoossa. Aihe oli tällaselle visuaalinistille niin kiinnostava, että naamioiduin virkailijaksi ja lyöttäydyin mukaan saadakseen fixit. 

Visuaalisella myyntityöllä koetetaan vaikuttaa asiakkaiden käyttäytymiseen.
  1. Eri kohderyhmillä on erilaiset tarpeet
  2. Väreillä voi vaikuttaa
  3. Inspiroi ja informoi
  4. Työnäytös

1. Eri kohderyhmillä on erilaiset tarpeet


Asiakastyyppi 1: wanha kettu
  • tietää mitä etsii, käyttä monipuolisesti palveluja, osaa käyttää kirjastopalveluita

Auta asiakasta löytämään etsimänsä aineisto helposti loogisen esillepanon ja opasteiden avulla. Markkinoinnin tavoite on se, että hänen korissaan on vähintään se, mitä hän tuli hakemaan + herätelainoja.

Erityiseti esille nostettu tuote näkyy ja houkuttelee impulssilainaamiseen. Maisitiaiset? Vakiopaikasta pois otetun tuotteen myynti nousee 400-700%. Myyntipöydät tehoavat!

Hyllypuhujaksi sanotaan erilaisia materiaaleja (kartonkilätkät, kirjanmerkit) joka ponnahtavat hyllystä ja joissa on pieni informatiivinen teksti (LUE UUTUUS) tms. Hyllypuhujien avulla herätetään huomio myös sivusuunnassa.


Asiakastyyppi 2: noviisi
  • ei pärjää ilman apua
  • vähäiset tiedot kirjoista/kirjailijoista > ei löydä luettavaa
Kirjan selkä ei myy: novisia auttaa, että hän näkee kirjan kannen, joka on myyvä. Aineistoja voi laittaa esille eri tavoin ja eri päin.

Kun noviisi löytää jonkin, joka häntä kiinnostaa, häntä hyödyttäisi samantyyppisten aineistojen suositteleminen ja esillenosto: "Saattaisit pitää myös tästä..."

Noviisi tarvitsee myyntitukea: visuaalisin keinoin autetaan asiakasta huomaamaan tietty kirjakategoria, löytämään uusia kirjailijoita, innostumaan uusista aiheista... Uusi trendi on digitaalinen myyntituki: tuotetiedot tuodaan sinne, missä vaikutus on suurin (pieniä kosketusnäyttöjä, joihin voi viedän jonkin verran informaatiota).

Selkeä opastus auttaa asiakasta löytämään etsimänsä mutta myös sitä, mitä hän ei olisi osannut etsiä. Informaatiota voi lisätä kattoon, kalusteisiin, lattiaan. Onko ilmatila hyödynnetty kunnolla?


2. Väreillä voi vaikuttaa

Värit vaikuttavat ja luovat tunnelmaa, jopa mielikuvia lämpötilasta.

Pystysuorat linjat: korkealla tai matalalla olevat tuotteet eivät tartu mukaan. Olisiko hyllyissä mahdollista raivata tilaa juuri katseen korkeudelle?

Värien kanssa voidaan olla liian varovaisia. Myös pliisuun puunväriin kyllästyy ja väsyy. Kenties nopeammin, kuin johonkin puhtaaseen väriin.

Paras työkalu värine hallintaan on väriympyrä. On mahdollista käyttää yksiväriharmoniaa, lähiväriharmoniaa, vastaväriharmoniaa, kolisointua tai nelisointua (kaksi vastaväriparia).


3. Inspiroi ja informoi

Yhdistä asiakaspalvelu ja informaatio.

Herätä mielenkiinto ja kommunikoi asiakkaan kanssa hyllypuhujilla tai kirjamerkeillä.

Kokoa teoksia suosittelemme -esillepanoon tai esittele aineistoa julistein.

Kun täytät tuotteen "kasvot" lisäät sen huomioarvoa, mutta muista rajallinen havaintokyky: kaikkea ei kannata panna kansi edellä esille. 

Rajaa tiloja ja varaa tilaa myös levolle ja rauhoittumiselle. Matto on hyvä tilanrajaaja. Valaistuksella luodaan tunnelmaa. Hyvän opasteen avulla ohjataan asiakaskiertoa ja ohjataan asiakas löytämään sopivia tuotteita.

Asiakas ei välttämättä lue opastetta, joten opasteen ulkoasun on kerrottava tarpeeksi. Kannattaa käyttää symboleita ja värejä.

Kirjastojen esillepanon suuri haaste on se, että korkeutta on vaikeaa saada. Kuitenkin kolmiosommitelmalla saadaan herätettyä asiakkaan mielenkiinto. Katse liikkuu diagonaalisesti (kultainen leikkaus). Näin asetetut aineistot saavat kaikkein suurimman huomioarvon.

4. Työpaja

Suunnittelimme ja toteutimme teeman mukaisen aineistoesittelyn pöydälle. Työpajassa harjoiteltiin korkeuden aikaansaamista, erilaisten materiaalien käyttöä, ja näyttelyn oheen valmistettavien materiaalien (flyer, juliste) tuottamista.

Pelkän pöydälle asetetun kirjan voi "kehystää" asettamalla alle tabletin, liinan tai vain värillisen kartongin, jonka voi taitaaa pöydän reunan yli ja johon voi tulostaa tekstin. Valaiseminen herättää näyttelyn henkiin. "Hirsipuu": teline, jossa on on teleskooppivarsi ja poikkipuu, on kätevä esimerkiksi julisteiden esittelemiseen. Papereita ei ikinä pidä teipata suoraan seinään tai huonekaluun. Julisteet ripustetaan edullisella julistekehyksellä (muovilista), jonka taakse tulee ripustuskoukut. Edelleen käytetään c- tai s-koukkuja, jotka ovat siistejä ja suoria.

Kirjastossakin voidaan hyödyntää erilaisia näppäriä esittelykalusteita: pieniä hyllyjä, telineitä, infopidikkeitä, hyllynreunalistoja. Näitä saa valmiina (esim. Lohikarilta). Näppärä ihminen rakentaa niitä itse.

Decostudy.com: oppimateriaali
Somistamossa-blogi
Cololorscemedesigner

torstai 20. maaliskuuta 2014

Elämäni kirjastossa

Kuntatalous on pahassa jamassa. Veroja ei kerry, ja se mikä kertyy, uppoaa sosteriin. 90-luvun lamavuosina seinäpintojen yleisimmäksi kuva-aiheeksi vakiintui piru ja meno on muutaman paksuman vuoden jälkeen taas päivä päivältä navakampaa. Yleinen ilmapiiri on maailmanlopun meiniki.

Kouluja voi kuntakeskuksessa olla yksi ja lainaston pitää mielellään pyöriä ihan yksinään.



Olen jo ottanut askeleen kohti holistista työkäsitystä. Värjäsin ja painoin Toenperän uusien lainakassien koe-erän keittiössäni. Olen saapunut tärkeisiin kokouksiin, Pasilaan räntään, suoraan Helsinki-Vantaan lentokentältä tuoreessa rusketuksessa ja räikeässä tunikassa, jonka ostaminen tuntui Espanjassa hyvältä idealta. Kaikki perheen kulttuurihararstukset palvelevat yhteistä hyvää: tarkkailen perheenjäseniäni ja teen muistiinpanoja kirjasuosituksia ja musiikkihankintaa ajatellen. Tarkemmin ajatellen musiikkiosaston asiakkaat ovat alkaneet muistuttaa puolisoani.

Koska työ- ja vapaa-ajan yhdistäminen on vaikeaa, ja sen helppoja osia voidaan byrokratialla ja säännöillä edelleen hankaloittaa, olen päättänyt helpottaa elämääni ja omistautua kokonaan kirjastolaitoksen palvelemiselle. Se tapahtuu vähän samalla tavalla, kuin nunnaksi tuleminen: vala vannotaan sivistystoimenjohtajan kuvan edessä, vasen käsi Helle Kannilan Kirjastonhoidon oppaan (1922) päällä. Tämän valan jälkeen perheen lemmikkieläimestä tulee "lukukoira". Verkkopäiväkirjasta tulee julkinen eikä siinä enää käsitellä mitään, mistä ei voisi rakentaa aasinsiltaa kirjastomaailmaan (valantehnyt kirjastonhoitaja kysyisi: onko muuta maailmaa, kuin kirjastomaailma). Kirjaston twittertili on aina auki älypuhelimessa. Puoliso antaa miesasiakkaille miesvinkkejä, lapsi käy kaikissa kirjaston tapahtumissa ja äitini lukee aikuisten satutunnilla asiakkaille Decameronea.

Säästösyyt eivät valantehneestä kirjastonhoitajattaresta ole mikään syy aukioloaikojen supistuksiin. Hän voi tarvittaessa muuttaa perheineen kirjastoon. Hän hakee aamutossusillaan aamun lehdet lukusaliin, keittää kahvit, lähettää perheenjäsenet päivähoitoon, kouluun ja töihin ja hyllyttää ja lähetellä karhukirjeitä Zumban tahtiin. Erilaiset henkilökohtaiset hankinnat hän tekee ruokatunnilla verkkokaupasta. Kotiinkuljetus tapahtuu kirjastoautolla.

Illalla lainasto pöhisee automaatin varassa, mutta valvonnan hoitaa valantehnyt kirjastonhoitajatar, joka katselee yle areenaa AVIn rahoittamista monitoimihärpäkkeistä, keittelee teetä myöhäisille asiakkaille eikä kieltäydy antamasta kirjavinkkejä, vaikka papiljotit vähän pistelisivätkin päänahkaa. Iltasatu luetaan lastenosastolla, futon levitetään työhuoneeseen, lukukissan annetaan vaeltaa yöllä salin puolella, ei tarvitse teknisen toimen vaivautua hiirentappoon. Kirjastossa ei tarvita enää päivystävää talonmiestä tai poliisiakaan. Kirjastonhoitaja päivystää aina. Niillä otteilla, joita IFLAn konferenssissa opittiin, nujertuu isompikin häirikkö.

Ja kun eläkeikäkin nousee kahdeksaankymmeneen vuoteen, voi valantehnyt kirjastonhoitajatar jatkaa yhteisönsä palvelemista aina siihen asti, kunnes siirtyy tuonilmaisiin. Ja silloinkin häntä voi käyttää vaikkapa lasten pelottelemiseen.